Positiivisesti kateellinen

Voiko kateellisuus olla positiivista? Tai yleisesti ainakain mä ajattelen että kateellisuus on negatiivinen asia. Haluaisi itselle jotain mitä on toisella, ei soisi toiselle sitä mitä hänellä on, ei ole iloinen toisen puolesta siitä mitä hänellä on, haluaa ehkä tahallaan satuttaa. Haluaa itselleen hyvän mikä on toisella, ei ajattele muiden iloa ja onnea.

Mutta entä jos jollain on jotain mitä itsellekkiin haluaisi, mutta ei koskaan, ikinä, veisi toiselta pois sitä mitä hänellä on. On aidosti iloinen toisen puolesta. Ei mitään negatiivista. Toivoo, haluaa vaan itselle samaa, ilman että toinen menettää mitään, ilman että satuttaa ketään, ilman että ei voisi olla toisen puolesta iloinen. Mutta silti jollakin on jotain mistä itse haaveilee. 

Positiivinen kateellisuus. Tai vaan haaveilu. 

On ihmisiä, joille en koskaan haluaisi mitään pahaa, joita en ikinä tarkotuksella satuttaisi. En ikinä. On ihmisiä joilla on jotain mitä on ilo katsoa, mitä haluis itellekkin. Jotku asiat on sellasia mitä mä en voi enää saada. Mä en voi muutta mennyttä. Mä en voi muuttaa toisten käytöstä. Mä en voi päättää muitten valintoja. On silti myös asioita joita voin saada, mutta ei ne asiat tuu ja muutu sormia napsuattamalla tai tipu taivaasta. Valintoja, omia valintoja. Valintoja mitä on välillä vaikea näyttää, mutta valintoja jotka on enemmän kun selviä. Valintoja, joskus mennää metsään ja pahasti. Mutta ne mulle tärkeimmät valinnat on niin selviä ja varmoja ja tärkeitä että välillä tuntuu etten uskalla edes valita etten mokaa.  

Ei sillä että nyt ei ois asioita tarpeeksi tai että asiat ois jotenkin kovin huonosti. Ei. Mutta kai sitä aina voi haaveilla paremmasta ja enemmästä. Viemättä pois tätä hetkeä ja sen hyviä asioita, väheksymättä sitä mitä nyt on. 

Mutta en mä sillä tavalla oo kateellinen kenellekkään etten haluis nähdä niitä tai haluaisin niille jotain pahaa tai viedä niiltä jotain pois. Ei, en. Enemminkin haluun kuulla lisää juttuja menneestä, ja kaikesta mitä ne on joskus tehny. Ne on ehkä ihan parhaita! Haluu ennemmin nähdä sen mitä niillä on ja mitä joskus ehkä itelläkin on, haluu mieluummin olla aidoti ilonen, hymyillä, olla positiivinen. Positiivisesti kateellinen, jos niin voi sanoa.  Ja tietty oon tästä hetkestä myös ilonen, eikä se että haaveilen ja toivon enemmän ja parempaa vie pois sitä miten paljon tää nyky hetki merkitsee. Koska tää on enemmän mitä ikinä ajattelin, joten en mä voi olla kun ilonen ja kiitollinen. Mutta aina voi haaveilla ja varmaa kaikki haaveilee jostain, toivoo jotain. 

Toiveet, haaveet, asiat joiden eteen ja toteutumiseksi pitää ite toimia. Ylittää itsensä ja muutenki tavotella sitä mitä haluaa.