Tällä hetkellä mun pää on niin täynnä ajatuksia etten ite edes pysy perässä.
Sitä yrittää peittää isommat ajatukset pienemmillä ja sivuuttaa ne mitä ei halua ajatella. Se sekottaa ajatuksia entistä enemmän vaan.
Tuntuu että tekee miten vaan niin se on väärin. Pitäis valita ikään kun kenen puolella on. Ei vaan haluis loukata ketään, mutta tuntuu että se on mahdotonta.
Se miten asiat vaikuttaa toisiinsa ja tulevaa. Vaikka menneet on loukannu mua niin oon mäkin luokannu muita ja mulle on annettu uus mahdollisuus niin miks mä en vois antaa uutta mahdollisuutta. Mä en haluis olla enää se este sovulle ja riidattomuudelle. Jos se vaan kävis niin, mut ei.
Miksi kaikki ei voi olla yhdessä? Yrittää tulla toimeen, vaikka on tullu tehtyy vääriä asioita. Kaikilla ois mukavampaa kun ei ketään jätetä pois. Ei kukaan sitä omalle kohdalle toivois, niin miks pitää tehdä se toiselle. Ei kaikkien tarvii olla parhaita kavereita tai nähdä muuten, mut edes sillo kun kyse ei vaan itestä ja omasta tahdosta.
Mut onneks on niitä hetkii kun pystyy unohtaa kaikki ajatukset. Onneks on heitä ihmisiä joihin pystyy luottaa täysin ja avaamaan edes hieman omaa ajatus maailmaa. Onneks on muutakin tekemistä kun vaan puida ajatuksia läpi. Onneks on niin paljon hyvääkin vaikka välillä ei siltä tunnukkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti